//
Hanki ko ngaynaaka,ko awo , ko ndemri ko faggere. Koli ko hanki welnoo , hanki ñiheeje bunaa, lacceeje ɗe kosam maa haako, hanki dinngire e kiirle haa ndeeteetu , hanki teeɗi ñalbi e kuunaali , balwali caaɗli , cirkaali colli , uureeki ñameele . Hanki koɗdiigu , hanki jiydigal , hanki to banndiraagal waawaano seerndeede e enɗamaagu , giƴiraaɗo mum baabiraaɗo ko baaba, sehil kaawiraaɗo ko kaawu , jahdiiɗo neeniraaɗo ko neene , pijduɗo e deediraaɗo ko deede , jokkere enɗam woodi , layi, sarii jeynaa e harameeji jeeɗiɗi dewirɗi Geno, paddinirɗi nguurndam , ngam ɓeydude yooɗnude e welnude nguurndam fulɓe penti denɗiraagal e eddaaji mum fof , pentori ŋuuñdi ngam howde renndo e peewal , so en njolii e maayo ŋuuñdi ko alaa e sago ciftoren denɗiraagal hakkunde ɓiyi kaawu e ɓiyi neene haanɓe ni woodnoyde jokkondiral kesɗitingol jiydigal e jokkude enɗam nder galle gooto.
Wonde denɗiraagal jaalal gootal e jaale nguurdiigu renndo , pewje juɓɓinirɗe mum mbaasaano himmude ko wayi no Yano saabotoongo jaleeɗe e muñal so ɓiyi kaawu resaama hono aadoranoo ni ko ɓooyi ; dewgal enɗam . Saaboo kadi ŋuuñdi ngam renndeede e feƴteede jeyi , haa teeŋti noon ina anndaa geɗal debbo e ndonu ko feƴtere wonatnoo , fulɓe keɓɓitirunoo ɗum ko ŋuuñdi ndi galle dewol ƴoogoyta galle gorol wonana ɗum moggal.
Ŋuuñdi hanki wonnoo ko hakkunde denɗiraaɓe enɗam keɓetenoondi sahaa weltaare ko wayi no juulde e dewle e inɗe e coñal , tawde kadi no mbiy-ɗen ni to bannge jiydigal e musidal , sehil kaawu ko kaawu , waɗti kadi jibini ŋuuñdi musidal diwti tan jiydigal, yaaji , sarii , natti heertoreede tan enɗam , ŋuuñdi wontoyi NDEWNEL.
Ndewnel, wooda wiyɓe wonde baɗal ngal koto jolfe ummii iwdi ndi ko “deweneti” woni juul mo wuuri , kono kadi ɗuum ina jibina naamnde keewɗe , to mahdi helmere nde gila to cañu haa njuɓɓudi e firo e maanaa helmere Ndewnel. Ko adii fof ko ñonndiɗingol alkulal (d)ngal e feddirde helmere nde (el) miijtina wonde , mahdi helmere nde ko mahdi kelme pulfule haa teeŋti kadi ni to bannge firo e aada , ina tawetenoo wonde Ndewnel ko dammuwol gitteteengol e joofnde ɓiyɓe kaawu, coftinirgel jiydigal , e ngol heewnoo waɗeede ndewna , woni rewneede, ndeen helmere jibinoya ndewna, Ndewnel, sabu mum heewnoode wonde dammuwol tokosol, waasataa tawa helmere nde maanaa mum ɓadtiima maanaa helmere jolfere , ɗum ne noon addantaande waasde waawde wonde helmere Fulfulde , hannde nii nde capoɗinirii wowlireede Ndeewne e duurtugol alkulal (e) ɗaɗol ngol.
Ndewnel hannde ko ŋuuñdi njaajndi , heertoriindi sukaaɓe fayde e mawɓe fof , leñɗi fof e ciiri fof to paltooru alaa, wontii toragol ñalawma juulde koorka maa taaske walla mowluudu , jiydii ni e ɓoornagol koltu kesu e ɗiin ñalɗi , keɓe dañeteeɗe heen ɗe moɓee mbaɗiree hiirde welnere , maa peƴtitee hakkunde yahdunooɓe.
Ndewnel hannde , no faltoraaki haa e gooto ni ko noon ne faltoraaki nokku , ina tawee e gure tokoose e teeru , nder gure cahe , ndewnel wontii dillere hesere nder renndo , nde kuuɓal leñɗi muritani njeynii mbaɗtori loowdi mum e ñalɗi kormeteeɗi e nguurndam sukaɓe ɓiyɓe leydi .
Ndewnel ko geɗel coftinirgel goodgol enɗam hono ŋuuñdi e ɓiirdi e sifaa ɓurɗo yaajde e famɗude keeri baɗtinoowo e nguurndam aadee ciftiniroowo sahaa belɗo jawtuɗo sahnga nde ɗum siftoraa fillaa jangtaa e mawngu .
Ŋuuñdi e mbaydi mum kesiri ; woni Ndewnel, riiwtaani , nattinaani ŋuuñdi e sifaa mum ɓooyɗo o , so jahgol ɓiyi denɗiraaɓe enɗam haanɓe ɓe ɓamoyde ŋuuñdi mumen tawa ina nawori uuranteeri mbiseteendi e ɓiyɓe kaawu , tawa kadi ko mawɓe, ɓe keeceeje kofii , kersiraani ɗum ina mbaɗa , njiɗ-ɗen wiyde ko wonaa heertorde sukaaɓe, no to ndewnel ni.
No wayi wayde fof , so wonii iwdi helmere nde ko jolfere walla Fulfulde , ŋuuñdi walla Ndewnel ko huwnde faayodinde fotnde reweede e semmbineede e naftoreede e nguurdiigu moƴƴu kisngu fitinaaji, jannginoore feƴteede jeyi e renndeede weltaare e weytaare e dañal , jikkina , baɗtina e sukaaɓe wontoyooɓe mawɓe ɗowoyooɓe renndo janngo
Mansuur haaruuna joob
Pullo Muuritaan
